sunnuntai 30. elokuuta 2015

Tappia sinne ja tappia tänne

Minusta on tulossa oikein kunnon pikkupervo. Yllätän itseni jatkuvasti miettimällä milloin mitäkin pervoa. Voi apua minkä nartun isäntä onkaan vapauttanut lupautumalla tähän elämään mukaan.

Ei me nyt kovin tuhmista asioista vielä puhuta. Maailmassa on niin paljon kaikkea pervoa, että eihän tällainen pikkunarttu osaa edes kuvitella puoliakaan tai edes 1/1000000 osaa siitä kaikesta. En kyllä oikeastaan haluakkaan. On myös paljon sellaista, joka suorastaan ällöttää ja pelottaa minua. En silti koe, että se olisi väärin. Jos ihminen sitä itse haluaa ja jos tilanteessa on useampia jotka kaikki ovat siihen halukkaita, niin mikäs siinä.

Koen monet asiat ällötyksen lisäksi myös ahdistaviksi. Olen herkkä ihminen ja koen kaikki tunteet hyvin voimakkaasti. Ahdistun, jos joku muu on ahdistunut. Jos johonkin sattuu koen sen ahdistavana. Olenkin miettinyt, että miten voin sitten kokea niin kiihottavana esim ajatuksen hyväksikäytöstä tai esim. pornon, jossa naisen perseeseen tungetaan jotain hyvin isoa. Toisaalta se ällöttää, paljon ja toisaalta se saa housut kastumaan. Ja vaikka näkisin jonkun BDSM pätkän, jossa nainen (tai miksei mies) on kovin ahdistunut niin en minä siitä ahdistu. Kaippa se on se tieto siitä, että se on kuitenkin vapaaehtoista.

Aloitimme peppuleikit silloin joskus vuosia sitten. Niitä oli alkuun hyvin harvakseltaan, mutta kun aloin tottua siihen, niin aloin myös nauttimaan siitä hurjasti. Koin sen kuitenkin hyvin nolona ja ehkä jopa vääränä. En kehdannut koskaan sanoa miehelleni, että voitaisko tehdä peppu juttuja, vaan toivoin, että mies haluaisi itse. Nyt kyllä uskallan isännältä asiaa toivoa ja viimeiset kolme kertaa isäntä onkin tuulut pyllyyni. Orgasmi ongelmaakaan ei ole peppupanoissa. Kunhan vain apukäsi on klitoriksella, niin orgasmi tai 3 on taattuja.

Eilen meillä oli melkein jopa tasa-arvoinen sessio. Homma alkoi Isäntä subi meiningillä, mutta tunnelma muuttui vähän jossain vaiheessa. Isäntä oli antanut minulle selkeät ohjeet miten toimia lauantai päivän aikana. Kaikki hoitui niin kuin Isäntä oli käskenyt ja ylimääräisiä rangaistuksia ei tullut. Melkein olisi mieli tehnyt jättää jotain tekemättä rangaistuksen toivossa. Odotin isäntää pelkissä sukkahousuissa kellarissa. Hiukset oli letitetty viininpunaista silkkinauhaa apuna käyttäen Isännän käskyn mukaan. Tuosta letistä on tullut jotenkin tapa. Ja vielä nimenomaa ranskanletistä. Se on helppo. Isäntä saa vetää hiuksista mielensä mukaan ja se ei tuota turhaa kipua herkän päänahan takia. Lisäksi en menetä hermojani silmillä roikkuvien hiuksien takia.

No niin asiaan taas. Sain avokämmenestä oikein kunnolla pakaroille. Nautin joka lyönnistä, vaikka se kipeää tekikin. Se vei taas sen toisen kivun pois, joka on viimeaikoina vaivannut oikein urakalla. Tällä kertaa isäntä ei säikähtänyt, vaikka meinasinkin vähän itkeä. Sain kokea myös pari ihan uutta asiaa. Ensimmäisenä oli se, että Isäntä nuoli pyllyreikääni....joo...ja se oli niin noloa. Sitä saa nussia ja sormettaa, mutta nuolla..? Kyllähän se kivalle tuntui ja eihän Isännän tarvitse mitään tehdä, mistä ei tykkäisi, joten mikä siinä on niin hemmetin noloa???

Sitten se toinen juttu. Ollaan pari kertaa leikitty vähän myös Isännän perseellä. Lähinnä reiän hyväilyä. Homma lähti siitä, että joskus kysyin, mitä Isäntä olisi mieltä. Se tuntui itsestä hyvin vastenmieliseltä, mutta ajattelin, että olen valmis kokeilemaan, jos Isäntä haluaa. Tässäkin mietin sitä, että miksi koin sen niin ällöttävänä.
Eilen sitten Isäntä halusi tapin pyllyyn. Olin hyvin yllättynyt, mutta en kokenut sitä enää vastenmieliseksi. Tässä vaiheessa homma luonne vähän muuttui. Isännän ja subin roolit ei olleet enää niin selkeät. Koin melkein olevani se, kellä on hallinta.

Liikuttelin tappia Isännän anaalissa ja imin samalla kyrpää. Voi luoja se oli kiihottavaa! Ja Isännän ilmeet, niistä näki miten hän nautti. Yleensä Isäntä on melko ilmeetön ja äänetön, joten oli mukava ja kiihottava nähdä ne ilmeet. Olen kyllä valmis uusinta kierrokseen.

tiistai 25. elokuuta 2015

Ollakko Isäntä/subi vai eikö olla

Minä olen tässä parisuhteessa ollut enimmäkseen se, joka on antanut pakit seksi ehdotuksille. Nyt olen aina isännän käytettävissä ja hän saa seksiä, vaikka en sitä itse niin kovasti sillä hetkellä haluaisikaan. (Aina voi kieltäytyä, jos on tarpeeksi painava syy)  Nyt tuntuu, että hommahan kääntyy ihan toisinpäin. Ei kai minusta nyt niin kiimanen ole tullut, että vaadin ihan liikoja, vai vaadinko.

Olimme tänään koko perhe kotona. Isäntä kiusasi minua aina välillä ja meillä olikin puheissa, että voisi käydä pikaisilla kellarissa. Joskus olemme tehneet niin, että kun lapset katsovat telkkaria, niin isi äiti käy laittamassa pyykit kuivumaan. Asiasta siis puhuttiin taas ja lähdin viemään nuorimmaista nukkumaan. Jäin siihen uskoon puheiden perusteella, että homma hoidetaan, kun tulen takaisin. En ollut oikeastaan itse mitään muuta vailla, kuin kunnon pikaista panoa. Luulin, etää asia oli sovittu, mutta ei se sitten ollutkaan. Olin vessassa ja kuulin, kun isäntä alkoi tekemään lähtöä töihin. No ei sitten. En tiedä mitä tapahtui ja en alkanut siinä sitten sitä tinkaamaan.

Edellisestä kerrastakaan ei ole kovin pitkä aika. Olimme isännän kanssa kaksistaan kotona. Olin pahalla päällä ja ahdisti kaikki mahdollinen ja mahdoton. Kaipasin seksin lisäksi tai ehkä vain pelkästään myös läheisyyttä ja hellyyttä. Olisin halunnut alkuun vaikka edes ison halin. Yritin halia miestäni, mutta en saanut vastarekatiota Kerroi miehelleni, että tekee mieli ja menkatkin alkamaisillaan. Tähän mies vain tokaisi, että niin hän vähän arvelikin, kun kiehnäsin siinä vieressä. Niin, no olin halannut ja antanut pusun selkään. Mies ei kieltäytynytkään, joten vähän loukkaantuneena menin odottelemaan, että josko hän sieltä keittiöstä tulisi ja päästäisiin hommiin. No ei. Siinä hän tyytyväisenä ketteli kahvit ja söi aamupalaa. Tässä vaiheessa lähdin jo itsekkin pukemaan päälle hyvin turhautuneena. Miehellä ei kuulemma ollut fiiliksiä. No asia ok, mutta siitä voisi sanoa ihan suoraan ja kyllä ne fiilikset on saatu ennenkin kohdilleen oikealla suun ja käsien käytöllä.

Olen turhautunut. En tiedä missä tässä suhteessa nyt mennään. En tiedä, mikä on "kiusan" tekoa, mikä on sanoista tekoihin puhetta ja mikä on vain sitä, että isäntä ei tajunnut tai huomannut. Haluan seksiä usein, mutta ei se tarkoita sitä, että aina pitäisi olla kahden tunnin sessio. Minulle kelpaa ihan hyvin välillä vain se pikapano.



Mies kokee, että on olemassa Isäntä ja tämä arki mies. Hän ei koe isäntänä oloa vielä niin omakseen joten se on selkeä sessio rooli. Itse koen olevani minä kokoajan, olin sitten arjessa tai subina. En osaa eritellä näitä  niin selvästi. Arki minä on kärkäs sanomaan asioista, äkkäilee ja huokailee, mutta kun isäntä niin päätää on arki minä hiljaa ja alistuva. Välillä kyllä tuntuu haastavalta laskeutua alistettuun osaa, jos vasta on käyty vääntöä, jossa minä olen ollut se dominoiva osapuoli.

Ehkä tämä meidän kuvio on liian sekava vielä. En halua 24/7 D/s suhdetta, mutta en halua myöskään pelkkää sessio suhdetta. Ehkä tämä suhde hakee vielä paikkaansa ja muotoaan. Sen takia varmaan käytän näissä teksteissä sekä mies että Isäntä sanaa. En aina tiedä mitä mieheni on minulle.

Toivoisin Isäntää myös arkeen sen verran, että hän osaisi laittaa minut kuriin silloin, kun äkkäilen ja kiukkuan turhasta. Kuten olen aikaisemmin sanonut, olisi minun niin paljon helpomi olla itseni kanssa, jos joku käskisi lopettamaan sillon, kun en itse osaa. Ja en halua enää näitä lupauksia seksitä, jos ne ei oikeasti pidä paikkaansa. Koskee myös sitä, että annetaan ymmärtää että kohta saat narttu kyrpää ja sitten aletaankin touhuamaan jotain ihan muuta.

Tästä tuli nyt melko sekava teksit, mutta vaikka kuinka mietin, en saa siitä fiksumpaa. Liikaa ajatuksia päässä ja turhautuminen tämän päiväisestä panon puutteesta. ;) Seuraavan kerran seksiä tiedossa vasta lauantai iltana, jos sillonkaan. Ei nähdä isännän kanssa nyt ollenkaan, kun hän lähtee sillä aikaa töihin, kun minä olen vielä koulussa. Ja vaikka olen luvannut, että saa ottaa minut keskellä yötä, kun tulee töistä, niin se ei koske tätä viikkoa, koska koulun alkaminen jännittää ja vaikuttaa uniin muutenkin.

maanantai 24. elokuuta 2015

Naurettava sessio

Meillä oli kahtena iltana peräkkäin hyvin erilaiset sessiot. Ensimmäisenä iltana Isäntä oli ottanut jonkun ihme roolin päälle, hän teititteli minua ja muutenkin oli jotenkin outo. En tykännyt yhtään ja tunsin oloni todella ikävällä tavalla vaivautuneeksi. Jollain tavalla myös pelkäsin isäntää. Hän piiskasi ja läpsi minua kunnolla ja nautinkin tästä, silti minua jotenkin ahisti ja itkinkin. Halusin kuitenkin seurata mitä tapahtuu, enkä viheltänyt peliä poikki. Enimmäkseen homma oli kuitenkin ihan nautittavaa.

No eilen sitten...ei mennyt ihan oppikirjojen mukaan. En ollut sitten yhtään alistuvalla tuulella ja isäntä ei oikein osannnut vielä tähän suhtautua. Katselimme yhdessä pornoa ja ei nyt oikein löytynyt sopivaa pätkää ja aloin siinä jo turhautua. Isäntä kyllä yritti ottaa tilannetta haltuun. Hän sitoi rintani, läimi ja nipisteli.
En voinut itselleni mitään, minua nauratti ihan hirveästi. Nauroin ja nauroin. Tästä johtuen isäntääkin alkoi naurattaa ja hommasta ei meinannut tulla mitään. En pystynyt ottamaan isäntää tosissaan ja häneltä puuttui aktoriteetti kokonaan. Kovasti hän kyllä yritti, sitoi kiinni ja piiskasi. Jätti minut jopa kädet ylös sidottuina tappi pyllyssä keskelle huonetta seisomaan korkkareissa, kun hän itse kävi suihkussa. Hän kokeili myös sitä, että sitoi hiukseni selkäni takana oleviin käsiin kiinni ja näin taivutti päätäni taaksepäin. Valitettavasti hän taisi pelätä liikaa muita kipujani, koska löysäsi heti, kun vähän äännähdin. Oli minulla myös kylpytakin vyö suussa naurua hiljentämässä, mutta eipä tuo kauheasti auttanut.

Otin isännältä suihin ja siitäkän ei meinannut tulla mitään, kun hekottelin niin hirveästi. Piti sitten pelleillä ja valutella kaikki mahdolliset kuolat suusta isännän pallin karvoille ja sitten naurettin vielä lisää. Naurattaa jopa tätä kirjoittaessa. Olen varmaan ollut niin ahdistunut viime aikoina ja nauranut liian vähän, että kun pääsin naurun makuun, niin en pystynyt enää lopettamaan.

Isäntä oli koko edellisen päivän puhunut, miten aikoo naida minua perseeseen, mutta silloin se sitten jostain syystä jäi. Eilen sain sitten kunnon persepanon. Nojasin pöytää vasten ja isäntä nai niin kovaa kun jaksoi. Tuntui niin pirun hyvältä! Miten sekin on voinut olla niin noloa myöntää, että tykkää peppuleikeistä. Nautin ihan todella persepanoista, varsinkin jos apukäsi hoitelee samalla klitorista.
Olen saanut elämäni parhaimmat orgasmit sillä, että isäntä nai minua pyllyyn ja samalla hieroin apukädellä klitorista. Silloin oli onni, että lapset eivät olleet kotona. Huusin kuin syötävä ja mies taisi tästä vähän säikähtää, kun ei tiennyt miksi huudan. Tunne oli aivan käsittämättömän mahtava ja aivan erilainen, kuin koskaan ennen. Tuntui, että orgasmeja vain tuli toisensa perään, 4, 5, 6, 7. Vähintään se neljä en tiedä.


Homma meni tosiaan eilen aikalailla molemmin puolin nauramiseksi. Ei se oikeastaan haitannut. Tunnelma oli hyvin vapautunut ja pystyimme samalla keskustelemaan haluistamme ja toiveistamme. Isäntä on ollut viimeaikoina hyvin ihmeissään puheideni ja kielenkäyttöni takia. En ole ikinä kovin mielelläni käyttänyt sanoja kyrpä, vittu, pillu ym. Eilen sitten  selitin isännälle, että jos on pakko katsoa pornoa, niin haluan katsoi sellaista, missä naidaan isolla kyrvällä perseeseen. Hyvä, ettei isäntä vetänyt kahveja väärään kurkkuun. Huusin, myös kesken persepanon, että nai Isäntä narttun kiimasta persettä! En voi edelleenkään uskoa, että sanoin noin. Isäntä taisi vain tykätä!

perjantai 21. elokuuta 2015

Kiihottumista, kipua ja itkua

Vähän kuvausta edellisestä päiväsessiosta.
Menin isännän luokse mukamas vaan halimaan. Olin jättänyt pikkuhousut pois tarkoituksella mekon alta. Siinä se halaili takaisin, mutta kuulin, että hengitys oli vähän normaalia nopeampi. Hän tempaisi minua hiuksista ja nosti hameen helmaa. Sain useat läimäykset molemmille pakaroille. Se sattui oikeasti, mutta se kivun jälkeen tuleva kihelmöivä tunne on ihana. Kipukynnys oli vielä normaaliakin matalampi jo valmiiksi olevien särkyjen takia. Halusin kuitenkin lisää. Sitä sainkin. Isäntä läimi vielä muutamat kerrat ja tönäisi sitten minut sohvan selkänojan yli, niin että pylly jäi sopivasti pystyyn. Siinä sitten sain vielä kämmenestä pakaroille.

Kun pääsin nousemaan siitä laittoi isäntä minut polvilleen lattialle ja työnsi kyrpänsä suuhuni. Se maistui oikein hyvältä suihkun jälkeen ja kastuin entisestään. Olen aina rakastanut suihinottoa, vaikkakin jos joudun kauan pitäämään suuta auki, saatavat leuat mennä lukkoon.

Siirryimme kellariin. Isäntä sitoi käteni selän taakse ja hyväili minua joka puolelta. En enää tarkallen muista, mitä missäkin välissä tehtiin.

Kädet sidottuina jouduin nojaamaan pöytää vasten. Isäntä alkoi touhuilla pilluni kimpussa. Hän leikki dildolla, joka on saanut nimekseen apukäsi. Tunsin myös kuinka hän työnsi jotain pyllyyn. Itse hommaamani anaalihelmet, joita ei oltu minuun vielä kokeiltu. Tiesin heti, että se ei ole minun juttuni, mutta kestin urheasti. Sain myös lätkästä pakaroille, jaloilla ja selälle. Ihana tunne, kun samaan aikaan isäntä työsti pilluani apukädellä. Anaalihelmien pois otto olikin sitten hyvin epämukava. Oisin niin mielelläni ottanut sinne oikeaa tavaraa! Miten ihmeessä noita helmiä tulisi edes käyttää...

(Meidän ensmmäinen anaali kokeilu joskus 7 vuotta sitten oli ihan katastrofi. Molemmat oltiin ihan kännissä ja pimeässä puuhasteltiin. Eihän siitä mitään tullut. Jossain vaiheessa aloin ihmetellä, että miten ihmeessä kaikki tuntuu niin tahmaiselta. Laitettiin valot päälle ja joka paikka oli ihan veressä.  Pieni paniikki meinasi iskeä, että mistä se on tullut, kun mitään selvää haavaa ei kummallakaan missään näkynyt. Löytyi sitten pesujen jälkeen pienen pieni haava miehen vehkeistä. Ei vähään aikaan tämän jälkeen anaaliahommia kokeiltu. )

Sain myös oikein ihanan käsittelyn rinnoille. Isäntä käytti liukkaria ja hieroi oikein antaumuksella rintani. Olen aina rakastanut rintojen käsittelyä. Pidän siitä, kun nännejä puristellaan ja jopa purraan. Hetkellinen kovempi puristus tai puraisu saa varmasti akaan syviä huokauksia. Rintojen pyörittelystä tai kovasta puristelusta en pidä. Se vain kipeyttää rinnat pitkäksi aikaa. No isäntä tekee mitä isäntä haluaa, mutta välillä tekisi mieli läppästä ja muistuttaa, että se on erittäin epämiellyttävää. Asiasta olen kuitenkin sanonut 10 vuoden aikana hyvin monta kertaa. 

Isäntä meni sohvalle selälteen ja olin taas kädet selän taakse sidottuna. Piti ratsaille päästä ja jos ei onnistu, niin san rangaistuksen. Oli yllättävän haastavaa yrittää kiivetä kyrvän päälle istumaan kädet sidottuina. Isäntä joutuikin minua vähän auttamaan, kun siitä ei meinannut mitään tulla.

Lopuksi hoidin isännän loppuun käsipelillä öljyä hyväksikäyttäen. Tätäkään ei oltu pitkään aikaan tehty ja oli ihana seurata samalla isännän ilmeitä ja eleitä, kun tiesin miten lähellä tulemista hän oli.

Itse olin ollut niin monta kertaa lähellä orgasmia joten olin jo hyvin turhautunut siitä, että en pääse rajan yli. Yritin vielä isännän luvalla apukäden avulla ja olin NIIN lähellä mutta ei. Tämä sessio päättyi sitten turhautuneeseen itkuun. En tiedä, miksi en tahdo saada enää orgasmeja. Ne tuottaa ihan älyttömästi työtä. Jos sitten saan sen yhden, niin voin saada vaikka viisi.
Ennen lapsia tulin helposti, tulin jopa ilman mitään klitoriksen räpläystä. Tilanne on vaan pahentunut ja pahentunut. Todennäköisesti se on ihan psykologista, mutta se on niin pirun turhauttavaa. Kroppa huutaa orgasmia mutta ei.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Lapset ja D/s suhde

Lueskelin Kurittajattaren blogia ja siellä oli kirjoitus miten BDSM-suhde ja lapsiperheen arki sopivat yhteen? Tätä aihetta meilläkin on mietitty. Meillä lapset ovat vielä pieniä, ikä oon kahden ja neljän väliltä, joten sessiot on helppo salata.

Meillä suhde ei näy kovinkaan paljon arkielämässä ainakaan vielä. Olen yrittänyt kiinnittää kovasti huomiota puhetapaani ja käytökseeni yleensä, mutta huomaan usein nalkuttavani ja äkkäileväni ihan niinkuin ennenkin. Viime päivät olen ollut todella uupunut ja kipeä. Se näkyy valitettavasti myös käytöksessäni. Hermostun herkästi ja mikään ei tunnu hyvälle, kaikki ärsyttää. Välillä, kun nalkutan ihan tyhjästä toivoisinkin, että isäntä ottaisi vain hiuksista kiinni, vähän taivuttaisi päätä taaksepäin ja käskisi olla hiljaa. Todennäköisesti minun olisi parempi olla, jos hän tekisi sen, koska kun ahdistun ja alan äkkäilemään en osaa sitä lopettaa ja ahdistun vielä lisää. Miten tämä sitten toimisi arkielämässä lapsien ollessa läsnä? No ei kyllä mitenkään. En haluaisi selittää lapsille, että miksi isi saa tukistaa äitiä, mutta isoveli ei pikkuveljä.

Meillä on tosiaan kellariassa meidän oma tila. Lapset eivt kellariin yksin mene, eikä siellä nyt mitään näkyvää olekkaan esillä. Ajatus tästä omasta tilasta on kutkuttava. Miten ihana onkaan laskeutua portaita kellariin, kun isäntä kulkee perässä ja välillä antaa vähän vauhtia tuuppimalla tai avokämmenellä. Ei enää lelu röykkiöitä silmissä tai selän alla kesken seksin. Meidän makuuhuone on niin, että siellä ei kyllä pahemmin mitään harrasteta lasten ollessa omassaan. Nyt meillä on vihdoin oma paikka, mistä voidaan tehdä pikkuhiljaa meidän näkönen. Eipä ole tullut aikaisemmin mieleen tällainen. Ainut ongelma tässä on vielä se, että kuuluuko lasten huuto varmasti, jos jotain ylhäällä sattuu. On se ainakin ennen kuulunut.

Mitähän sitten tapahtuu, kun lapset ovat vähän isompia ja alkavat hiippailla yläkerrasta alas, kun ei uni tule. Kai sitä pitää jotain lukkoja alkaa kehittelemään. Onneksi näitä asioita ei tarvitse ihan vielä miettiä, mutta tuskin sekään päivä kovin kaukana enää on.

Homma toimii tällähetkellä oikein mukavasti. Sessiot illalla, kun lapset on nukkumassa. Arkielämässä pientä kiusantekoa isännän suunnalta ja jotain muutakin pientä, jos tilanne sen sallii. Kun lapset hoidossa, niin otetaan ilo irti siitä!

Yleensä sessiot siis tapahtuvat illalla lasten mentyä nukkumaan.Ongelmana onvat nämä viikot, kun isäntä lähtee vasta iltapäivällä töihin ja tulee yöllä. 5 päivää ilman, ikävää! Tänään sattui kuitenkin hyvin, lapsilla sattui olemaan hoitopäivä. Täällä sitä ollaan nyt isännän kanssa kahdestaan ja kovasti odotan, että mitä hän on kehitellyt. Ainakin eilisistä viesteistä voi päätellä, että jotain on tulossa.



sunnuntai 16. elokuuta 2015

Mitä kipu on ja miksi haluan sitä vapaaehtoisesti


Kipuaisti pitää meidät hengissä. Se opettaa meille jo pieninä, että hella polttaa tai että ei kannata pudota portaita. Kipu myös kertoo meille, jos jotain osaa kehosta ei kannata käyttää esim. murtuman takia. Kivin viestintä on siis välttämätöntä meille. Kun kipu jatkuu pidempään puhutaan kroonisesta kivusta. Sillä ei ole enää suojaavaa merkitystä. Tällöin se vaikuttaa jo mielentilaa ja toimintakykyyn.

Kipu, kaikkie me koemme sitä hyvin monta kertaa elämän aikana. Välillä sattuu vähän ja välillä hyvin paljon. Itselleni kipu on jatkuvasti mukana oleva asia. Se on sitä hyvinä ja huonoina päivinä. Välillä se rajottaa paljonkin ja välillä se on vain seuralainen, joka roikkuu mukana. Miksi siis haluan lisää kipua.

Olen tässä nyt miettinyt kovasti sitä, että miksi ihminen on tai miksi ihmisestä tulee masokisti. Olisinko masokisti, jos minulla ei olisi kroonista kipua. Mistä masokismi johtuu. No, aloin tutkia asiaa googlen kautta ja tulin siihen tulokseen, että parempi olla tutkimatta. Masokismiakin on niin montaa muotoa. Minulla se liitty seksuaalisuuten. En siis halua kärsiä elämäni joka osa-alueella. Haluan kärsiä vain isäntäni niin päättäessä ja isännän valitsemalla tavalla.

Olen huomannut tässä parin session jälkeen, että haen kivusta myös helpotusta krooniseen kipuun. Jos kipujen kanssa on ollut oikein huono päivä, niin oikein kaipaan päästä piiskattavaksi. Saan keskittyä vain ja ainoastaan isännän tuottamaan kipuun ja nautintoon. Se vie ajatukset niin tehokkaasti pois kaikesta muusta. On aivan uskomatonta, miten session jälkeen voi olla niin hyvä ja raukea olo. Session aikana endorfiini aalto oikein hyökyy yli. Saisipa tuon tunnetilan pitää jatkuvati.

Sessioissa kipu on myös hallittavissa. Tiedän, että se loppuu sekunnin tai minuutin päästä. Tiedän, että voin lopettaa sen itse milloin haluan. Se on vallan tunnetta. On olo, että hei, minä hallitsen kipua, se ei hallitse minua! Se on hyvin voimaannuttavaa.

Haastavaa tässä D/s kuviossa ja sessioissa on se, että koen kivun aina vaihtelevasti. On päiviä, että esim. reisiini ei saa edes hipaista, kun ne on niin kipeät. Joudumme siis isännän kanssa aina käymään pienen lyhyen keskustelun tarvittaessa jotta hän tietää vähän varoa näitä arkoja paikkoja. Toisaalta taas välillä hellä piiskan napauttelu tuntuu helpottavan kipua, joten ota tästä nyt sitten selvää. Yhden kerran isäntä on vahingossa osunut todella pahaan kipupisteeseen. En tiennyt siitä edes itse, joten ei voinut siitä etukätees sanoa. Se sattui ja paljon ja hyvin ikävällä tavalla. Kipu onneksi helpotti pian, vaikka jäikin jomottamaan.




Ensimmäinen "sessio"




Yksi ilta tässä, tiesin, että illalla tapahtuisi jotain. Laiteltiin lapsia nukkumaan ja sain Isännältä lapun. Siinä luki. ”Kun tulen alas sinulla on oltavat pillu puhtaana ja sukkahousut jalassa” Isäntä on aina pitänyt sukkahousuista, ne on myös mukava repiä sitten oikeista paikoista. (Pitääpä muuten hommata lisää halpoja sukkahousuja)
Kävin pesuilla, puin sukkahousut ja jäin odottamaan Isäntää. Jännitti kovasti. Ihan hullua, en tiedä mitä jännitin. Isäntää, hänen onnistumistaan, omaa kokemusta? En tiedä. Kädet hikoilivat ja naurattikin vähän. Taisi Isäntääkin jännittää, kun hän tuli olohuoneeseen ja näki minut.

Nahkaiset käsikahleet Isäntä oli lisännyt jo aikaisemmin ja nyt hän sitoi ne kiinni toisiinsa punaisella silkkinauhalla. Söpöä. Nätisti tein, mitä pyydettin. Olihan siinä vähän totuteltavaa noloon ja alistettuun olotilaan, kun seisoin pylly pystyssä ja pää lattiassa ihan isännän edessä hänen touhuillessaan pilluni kimpussa. 

Isäntä ohjasi minut kellariin. Myöhemmin snaoi, että ajatteli sen olevan parempi, jos satun huutamaan. No en nyt ihan huutanut, mutta vinguin, inisin ja voihkin senkin edestä. Katossa sattui olemaan koukku valmiina. Isäntä kiinnitti minut siihen ja sitten kokeiltiin, miltä tuntuu saada kämmenestä pakaralle ja kuinka kovat iskut siinä vaiheessa kestin. No enhän minä hirveän kovia tai useita läimäsyjä kestänyt, mutta itse ei tarvinnut pyytää isäntää lopettamaan. Taisi aika hyvin lukea sen minusta ihan muutenkin. 

Kättä enemmän tykkäsin hapsupiiskasta. Se tunne mikä siitä tuli, kun se napsahti pakaralle, oli jotenkin niin huumaava. Olisin halunnut vain lisää ja lisää, vaikka kipu kasvoikin vain kovemmaksi ja kovemmaksi. Mutta vaikka se sattui, niin kipu oli niin erilaista, mistä muuten kärsin. Se sattui sen hetken, kunnes kipu muutui ihanaksi kihelmöinniksi.

Isäntä hoiti ensimmäisen kerran ihan mukavasti. Kyllähän siellä toilailuja sattui itsekullekkin ja välillä meinasi naurattaa, mutta se ei haitannut. Isäntä taisi myös olla ihan tyytyväinen, kun sai nussia miten halusi ja missä halusi.

Seuraavana päivänä käytin kolme tuntia siihen, että järjestelin ja siivosin kellaria. Ripustin tilaa jakavia verhoja ja siivosin lipaston ylimmän laatikon leluille. Myöhemmin isännän kanssa lisättiin vielä pari koukkua kattoon. Siinä minun pyllistellessä ja vähän provosoidessa, päätti isäntä ottaa minut siinä pöytää vasten. Uskomatonta, miten nopeasti nainen voi kostua, ei siinä paljoa esileikkejä tarvittu, kun olin valmis naitavaksi.

Kellarissa on nyt meidän oma paikka, missä voi harrastaa paheita ja pervoiluja ilman, että tarvitsee pelätä huudon herättävän lapsia.

torstai 13. elokuuta 2015

Arkista arkea, tai sitten jotain ihan muuta..?

Keskiverto perheen normaali arki. Mies, kaksi lasta, omakotitalo ja farmariauto. Koira puuttuu, sellainen kyllä oli. Ja tietenkin minä, alle kolmekymppinen hyvin organisoiva ja kaikki narut käsissään pitävä äiti.
Elämän pitäisi olla ihanaa ja auvoisaa. No onhan se sitäkin, mutta kyllä se arki tuppaa olemaan aika kuormittavaa ja vauhdikasta. Ei se suhdekkaan aina voi niin hyvin. Takana on jo yli 10 vuotta saman ihmisen kanssa. Toisaalta, ollaan keretty tähän pieneen ikään nähden kokea monenlaista yhdessä. Niin iloa, kuin suruakin. Todella musertavaa surua.


Luonteeltani olen kontrolloiva pirttihirmu. Haluan, että asiat hoituu minun tavallani ja haluan tietää kaikesta kaiken. Se on todella kuormittavaa. Olen aina se joka tekee viime kädessä päätökset, se joka huolehtii laten vanhempainilloista ja neuvola käynneistä. Jopa miehen menot pitää muistaa ja miestä niistä muistuttaa. En halua olla aina se, joka kertoo miten tehdään ja mitä tehdään.

Olen melkei koko pienen elämäni elänyt kroonisen kivun kanssa. En tiedä, mitä elämä on ilman kipua. En muista enää. Välillä on päiviä, että voin elää normaalisti ja kaikki luonnistuu. On päiviä, että mistään ei tule mitään kivun ja uupumuksen takia. Myös kipukynnykseni on todella matala.

Tästä huolimatta olen masokisti ja vielä alistuva sellainen. En halua kokea lisää tätä kroonista kipua, vaan haluan kokea jotain aivan muuta. Jotain, joka tuottaa samalla tuskaa, mutta myös nautintoa. Se on niin ristiriitaista, kun sattuu ja silti on endorfiini huumassa. Haluan kipua, joka loppuu ja jonka voin itse tarvittaessa lopettaa.

Tämä asia on pyörinyt jo toista vuotta päässäni ja nyt tässä vähän aikaa sitten sain sen vihdoinkin kerrottua myös miehelleni. Minun mieheni, ihana alistuva nallekarhu, joka ei ikinä suutu tai korota minulle ääntään vaikka kuinka äkkäilisin. Miten hänestä muka saisi koulittua masterin, joka pitäisi tämänkin nartun hiljaisena ja ottaisi luulot pois. Siitä ajattelin tässä blogissa kirjoittaa. Kertoa, miten me tässä kuviossa etenemme.